Suomalaiset ovat joutuneet huijausten kohteeksi vuoden 2022 ensimmäisen puolen vuoden aikana jopa 10,8 miljoonan euron arvosta. Pankit ovat samaan aikaan onnistuneet estämään huijauksia tai petokselle vietyjä rahoja asiakkailtaan 6,7 miljoonan euron arvosta. Tietoa on kerännyt etujärjestö Finanssiala ry.
Etujärjestön petosten ja rikostorjunnan johtajan Niko Saxholm on kertonut huijareiden tuottoisimpia huijauksia olleen tänä vuonna dokumenttihuijaukset ja niin sanotut rakkaushuijaukset. Niiden osuus oli 3,8 miljoonaa euroa. Määrällisesti eniten oli valepoliisihuijaukset ja erilaiset tietopetoksia.
Vuoden 2021 loppuun mennessä poliisille oli tehty vain 2 500 rikosilmoitusta huijauksista. Vuoden 2022 puolivälin luvut viittaavat siihen, että kokonaisuudessaan vuosi 2022 on vilkas huijausten suhteen. Tämä yhdistettynä siihen, että suomalaisten luottamus talouteen on muutenkin alhaalla, ei luo kovin miellyttävää näkyä lähitulevaisuuteen.
Huijaukset aiheuttavat paitsi taloudellista, myös henkistä kärsimystä
Rahojen menettäminen voi laukaista uhreillekin tilanteen, jossa he eivät pysty maksamaan velkojaan tai lainojaan takaisin. Inflaation noustessa yhä useammat joutuvat elämään kädestä suuhun ja äkillinen rahojen menettäminen huijauksen seurauksena voi viedä talouden ikävälle tolalle.
Suomessa Rikosuhripäivystys on yksi organisaatio, joka tarjoaa tukea, neuvoa ja apua heille, jotka ovat joutuneet huijauksen uhreiksi ja kokevat edellä mainittuja negatiivisia tunteita. Myös Kuluttajaliitto, monet Finanssialan toimijat, Liikenne- ja viestintävirasto ja sen alainen Kyberturvallisuuskeskus, poliisi, Kela ja Microsoft ovat aloittaneet yhteistyön, jotta useammat välttyisivät huijauksilta.
Vaikka Suomessa on herätty huijausten kasvamiseen, kehittyvät huijarit jatkuvasti luovemmiksi. Se miksi he pysyvät askeleen muita edellä, on esimerkiksi se että he voivat muuttaa suunnitelmiaan lennosta, kun pankit tai viranomaiset huomaavat huijauksen tapahtuneen ja sulkevat tällaisilta menetelmiltä ovet edestä.
Pahimmillaan tällainen talouskatastrofi voi viedä uhrilta luottotiedot, varsinkin jos menetetyt rahat eivät ole hävinneet luottokortilta, joissa usein on mahdollista tehdä reklamaatio. Luottotiedottoman on vaikea saada esimerkiksi lainaa kattaakseen menetetyt taloudelliset vahingot. Luottotietojen menettäminen voi olla vasta alkua. Tilastoja ja rahamääriä hämmästellessä unohtuu se, että monet huijatut menettävät muun muassa itsetuntonsa. Tämä voi vaikuttaa elämänlaatuun kokonaisuudessaan ja aiheuttaa pahimmillaan mielenterveydellisiä ongelmia.
Kaikkia huijauksia ei edes huomata
Finanssiala ry:n kertomat luvut, sekä pankkien ja poliisin ilmoittamat tilastot eivät kuitenkaan kerro kaikkea. Kukaan ei tiedä tällä hetkellä kirjaamattomien tapausten määrää, eikä myös sitä, paljonko niistä rikolliset ovat rahallisesti hyötyneet.
Kaikki huijatut rahat eivät myöskään siirry tililtä huijarin tilille. Kalasteluhuijauksista viime aikoina tapetilla ovat olleet esimerkiksi valepoliisihuijaukset, joissa rikolliset saivat huijaamansa rahat lopulta käteisenä. Lokakuussa 2022 uutisoitiin viidestä rikollisesta, jotka esiintyivät puhelimessa poliiseina tai pankkivirkailijoina iäkkäille henkilöille. Valehtelmalla identiteettinsä he saivat tietoonsa uhrien pankkitunnukset. Käyttämällä bulvaaneja apunaan, epäiltyjen rikoskumppanit nostivat rahoja käteisenä ympäri Suomea. Onkin mahdollista että käteisenä huijattuja rahoja ei aina edes tule poliisin tietoon.
Vinkkejä verkkohuijausten välttämiseksi
Verkkosivustoja ja sähköpostiosoitteita käytetään pahaa-aavistamattomien suomalaisten huijaamiseen varsin röyhkeästi. Usein verkkosivuston epäaitouden tunnistaminen voi olla vaikeaa. Väärän verkkosivuston osoite muistuttaa lähes täysin todellista sivustoa . Vaikka väärennetyn sivun sisältö vaikuttaa uskottavalta, tulee aina kiinnittää huomiota yksityiskohtiin. On mahdollista, että sivustolta puuttuvat käännökset ja yrityksen yhteystiedot. Huijarisivustot antavat maksutavaksi usein vain korttimaksun.
- Älä luota sähköpostin lähettäjän tietoihin, varsinkin jos lähettäjänä on jokin pankki tai rahoituslaitos. Vaikka näetkin lähettäjän nimen, se voi olla väärennetty – joko murtautumalla jonkun toisen tietokoneelle tai arvaamalla hänen salasanansa.
- Selainliikenteen salaaminen on muun muassa pankkien keino suojautua hakkereilta. Voit tarkistaa salauksen tason selaimen osoitepalkissa tai verkko-osoitteessa olevan lukkokuvakkeen avulla. Jos osoitepalkissa ei ole lukkokuvaketta, kyseiseen verkkosivuun ei voi täysin luottaa, eikä varsinkaan silloin jos kyseessä on rahojen siirtämisestä. Kyseessä voi olla ns. phishing-sivu, jonka tarkoituksena on varastaa henkilötiedot ja pankkitiedot.
- Älä luota kaikkiin verkkosivustoihin, vaikka ne näyttäisivätkin ammattimaisilta ja aidoilta. Älä koskaan anna luottokorttitietojasi tai verkkopankkitietojasi epäilyttäville verkkosivustoille.
