Kun Tilastokeskuksen mukaan suomalaisten kuluttajien luottamus talouteen oli vielä helmikuussa vahvistumassa, onnistui yleisen maailmantalouden tilanne sekä Ukrainan sota horjuttamaan kyseistä nousua. Tällä hetkellä tilastot näyttävät toista. Romahdus tapahtui heti maaliskuussa ja vajosi yhä syvemmälle heinäkuussa. Miltä tilanne siis näyttää nyt? Onko paluuta entiseen näkyvissä?
Tilastot näyttävät synkiltä
Tilastokeskus on seurannut tilannetta tarkkaan. Kuluttajien luottamusindikaattori näytti vielä tämän vuoden helmikuussa 0,5, kun se tammikuussa oli ollut -1,7 ja joulukuussa entistäkin alempana, aina -3,5. Kuluttajien odotus henkilökohtaisesta taloudesta vuoden päästä samaan aikaan oli helmikuussa hyvin valoisa. Myös odotukset oman talouden tilasta olivat myönteiset. Vielä helmikuussa kuluttajilla oli ajatuksena ostaa kestokulutustavaroita entistä runsaammin, mutta nyt tarina onkin jo toinen.
Vaikka odotukset olivat vielä puolisen vuotta sitten korkealla, piili taustalla kuitenkin huoli tulevasta. Arviot ja odotukset yleisestä inflaatiosta nousivat, ja moni koki ajan olevan otollinen säästämiselle. Toisaalta kiinnostusta lainanottoon oli yleisesti esillä.
Kun luottamusindikaattori näytti helmikuussa vielä 0,5, oli se jo kuukauden päästä maaliskuussa -10,5. Jotain oli siis tapahtunut. Nyt kuluttajilla olikin enää hyvin vähän aikeita käyttää rahaa kulutustavaroihin.
Tilastot olivat myös alimmillaan koko mittaushistorian aikana (1995-2022). Odotus inflaatiosta olikin nyt jo realiteettia, eikä ainoastaan ajatus – niin kuin helmikuussa.
Positiivista kuitenkin on se, että kansalaiset luottavat edelleen oman taloutensa tilaan sekä työllistymiseen. Kovin moni ei myöskään pelkää lomautusten suhteen.
Miten odotukset taloudesta vaikuttavat lainanottoon?
Vaikka tilanne näytti tilastollisesti kuluttajien kannalta kauttaaltaan synkältä, vielä maaliskuussa -jolloin luottamisindikaattori laski surulliseen -10,5 – ilmeni silti aikomuksia lainanottoon hyvin yleisesti. Myös mahdollisuuksia säästämiseen koettiin olevan melko runsaasti seuraavan vuoden aikana kuluttajien ennakointien mukaan.
Eikä ihme. Tähän löytyy myös järkevä selitys taloustieteestä. Jos lainanottajalla on velkaa jo ennen inflaatioaikaa, inflaatio hyödyttää lainanottajaa. Tämä johtuu siitä, että lainanottaja on edelleen velkaa saman verran rahaa, mutta nyt hänellä on enemmän rahaa käytettävissään velan maksamiseen. Lisäksi korot ovat vähäisemmät, jos lainanottaja käyttää ylimääräiset rahansa velan maksamiseen ennenaikaisesti.
Inflaation yksi perussäännöistä onkin, että se aiheuttaa valuutan arvon laskua ajan myötä. Toisin sanoen käteinen raha nyt on arvokkaampaa kuin käteinen tulevaisuudessa. Inflaation ansiosta lainanantajille voidaan maksaa takaisin rahaa, jonka arvo on pienempi kuin se oli lainauksen alkuvaiheessa.
Kannattaako lainanotto huonon talousnäkymän aikaan?
Nousevat, korkeat hinnat tarkoittavat, että yhä useampi haluaa luottoa ostaakseen yhä kallistuvampia tavaroita, varsinkin jos heidän palkkansa eivät ole nousseet samaa tahtia – tämä tarkoittaa uusia mahdollisia asiakkaita lainanantajille. Lainanantajat hyötyvät myös koroista, jotka tuotteiden korkeammat hinnat aiheuttavat.
Esimerkkinä television hinnan nousu inflaation vuoksi. Jos television alkuperäinen hinta oli 1 500 euroa, josta se nousee aina 1 600 euroon:
- Lainanantaja tienaa enemmän rahaa, sillä 10 prosentin korko 1 600 eurosta on luonnollisesti enemmän kuin 10 prosentin korko 1 500 eurosta.
- Lisäksi kyseisen ylimääräisen 100 euron ja kaikkien muiden ylimääräisten korkojen takaisinmaksu saattaa kestää kuluttajalta kauemmin.
- Tämä tarkoittaa suurempaa voittoa lainanantajalle.
Toisaalta tilanne voi kuitenkin kääntyä päinvastaiseksi, jos inflaatio johtaa maksulaiminlyöntien lisääntymiseen. Elinkustannusten noustessa kuluttajat saattavat joutua käyttämään palkastaan enemmän muihin kuin harkinnanvaraisiin menoihin, kuten vuokraan, asuntolainaan ja yleishyödyllisiin palveluihin. Tällöin velkojen maksuun jää vähemmän rahaa, jolloin velkasaatavat jäävät maksamatta.
Näin ollen inflaatio hyödyttää sekä lainanantajia että lainanottajia. Lainanottajat maksavat takaisin rahaa, jonka arvo on pienempi kuin alun perin lainattu raha. Tämä on suuri hyöty lainanottajille taloudellisesti. Inflaatio aiheuttaa kuitenkin samaan aikaan korkojen ja hintojen nousua, jolloin kuluttajat saattavat turvautua entisestään lainoihin, mikä hyödyttää taas lainanantajia.
Miltä tilanne näyttää nyt?
Palataan takaisin luottamusindikaattoriin. Heinäkuussa kyseinen indikaattori näytti jo talouden luottamuksen suhteen –15,9, kun se samaan aikaan edellisvuonna oli ollut vaivaiset 4,4.
Lisäksi näkemykset omasta taloudesta olivat laskeneet rankalla kädellä. Yhä harvemmalla oli positiiviset odotukset niin omasta kuin Suomen taloudesta. Myös säästämisen ja lainanoton suhteen mielipiteet olivat muuttuneet, sillä aikaa pidettiin nyt hyvin epäsuotuisana molempia kohtaan.
Moni suomalaisista oli saanut kuitenkin säästöön ja lainaakin oli otettu, joten ainoastaan aika näyttää suoko inflaatio huokeammat takaisinmaksut rahan arvon laskiessa vai aiheutuuko nousevista koroista kompastuskivi entistä useammalle.
