Maailmantalous on murroksessa. Suomalaisten kuluttajien luotto oman maan talouteen on murenemassa kuukausi kuukaudelta. Siitä huolimatta Suomen taloudella menee hyvin. Epävarmuuden vuosikymmen on silti vasta alkamassa, ja monet tilastot myös kertovat samaa. Miltä talouden näkymät näyttävät tällä hetkellä?
Haastavat näkymät – Suomen talous kuitenkin vahvalla pohjalla
Suomen talouden näkymät ovat muuttuneet perusteellisesti Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Kun vielä Tilastokeskuksen teettämissä tutkimuksissa helmikuussa kuluttajien luottamus talouteen oli hyvillä lukemilla, oli se jo maaliskuussa laskenut dramaattisesti. Sen lisäksi, että kuluttajien luottamus on heikentynyt, myös yritysten odotukset ovat kääntyneet laskuun.
Mikä haasteita sitten aiheuttaa?
Kustannusten ja korkojen nousu varjostaa taloutta – ja erityisesti rakennusalaa. Yleisesti ottaen ilmapiiri ja puitteet ovat nyt kaukana optimaalisesta investointien kannalta.
Lisäksi Venäjän Ukrainaan aloittama hyökkäys heikentää talouden näkymiä ja kiihdyttää edelleen inflaatiota. Lisääntynyt epävarmuus sekä kuluttajien että yritysten keskuudessa ja hintojen nousu heikentävät näkymiä. Vaikka Venäjän ulkomaankauppa romahti sodan seurauksena, Suomen talous kasvoi hyvin ennen sotaa. Tämä lupaa hyvää kuluvalle vuodelle 2022, jolloin Suomen talous kasvaa 1,7 %. Kasvu kuitenkin hidastuu 0,5 %:iin vuonna 2023.
Heikentyvä ostovoima suurin riski
Vaikka talouden näkymät ovat haastavat, Suomen talous on paremmassa asemassa tulevaisuuden kannalta. Esimerkiksi:
- Palvelusektori on elpynyt rajoitusten poistamisen jälkeen
- Monilla teollisuudenaloilla on edelleen vahvat tilauskannat
- Tuotannon odotetaan jatkavan kasvuaan ainakin loppuvuoden ajan
- Työllisyyden kasvusuuntaus on jatkunut Ukrainan sodasta huolimatta – Työllisyysaste on noussut jo noin 74 prosenttiin
- Kausitasoitettu työttömyysaste on laskenut lähes 6 prosenttiin (ollen nyt alimmillaan sitten vuoden 2008)
Suurin tekijä epävarmuuden kannalta on kiihtyvä inflaatio, ja sen vaikutus kysyntään sekä kulutukseen. Lisäksi vuoden 2022 tammi-maaliskuussa palkansaajien reaalitulot laskivat 2,7 % edellisvuodesta. Tällaista laskua ei ole nähty Suomessa sitten 1970-luvun lopun.
Inflaation taustalla on jossain määrin hintojen muutos. Tähän kotitaloudet voivat yrittää sopeutua muuttamalla kulutustottumuksiaan, mutta suurin osa paineesta tulee välttämättömyyshyödykkeiden, kuten elintarvikkeiden, polttoaineen ja asumisen, kallistumisesta.
Myös velallisten korkomenot ovat kasvussa. Joillakin kotitalouksilla on kuitenkin ylimääräisiä säästöjä pandemian ajalta, jotka voivat kuitenkin jossain määrin lieventää ostovoiman vähenemisen vaikutuksia. Lisäksi inflaation vaikutus lainanottoon on suotuisa.
Jos palkkatulot nousevat inflaation vuoksi ja jos velkaa on jo entuudestaan ennen inflaatiota, hyödyttää se lainanottajaa. Lainanottajana olet siis edelleen velkaa saman verran, mutta palkka on suurempi velan maksamiseksi, jolloin voi hyötyä esimerkiksi nopeammasta lainanmaksuajasta ja siten pienemmistä koroista lainalle.
Mihin suuntaan olemme menossa?
Ennusteet viittaavat Suomen kilpailukyvyn paranevan hieman vuoden 2022 aikana ja pysyvän lähes ennallaan seuraavina vuosina. Tästä huolimatta sekä tuottavuuskasvu että työn hinta on ennusteiltaan merkittävän epävarmaa. Näin ollen Suomen talous voi kehittyä ennakoitua heikompaan suuntaan. Taantuma on myös mahdollinen.
Inflaatio saattaa kiihtyä vuonna 2022 ennakoitua enemmän, jonka vuoksi korot voivat nousta oletettua nopeammin. Positiivista kuitenkin on se, että vienti ja kotimainen kysyntä voivat kasvaa odotettua enemmän, jos yritykset pystyvät sopeutumaan tuotannon ongelmiin ja löytämään uusia markkinoita niiden tilalle, jotka ovat epävarmuuden vuoksi menetetty.
Mitä ennusteet kertovat tulevasta?
Vuoden 2023 loppuun mennessä sekä tavaroiden että raaka-aineiden saatavuusongelmat helpottavat ja häviävät hiljalleen. Suomen vientikysyntä vahvistuu maailmantalouden kasvun vauhdittumisen myötä, mutta tästä huolimatta se ei palaudu aiemmalle mallilleen.
Ukrainan sota tulee siis jättämään pitkäaikaisen jäljen Suomen talouteen. Tuotanto- ja tuontihinnat nousevat maailmalla öljyn ja muiden raaka-aineiden kallistumisen myötä. Lisäksi euron kurssin heikentyminen dollariin nähden nostaa hintoja.
Positiivista on, että venäläinen öljy voidaan korvata täysimääräisesti muualta, vaikka öljyn tuonti onkin Venäjältä EU-alueelle päättynyt. Pidemmällä aikavälillä ennusteissa oletetaankin, että öljyn ja muiden raaka-aineiden hinnat laskevat odotusten mukaisesti.
Loppujen lopuksi hintojen nousu hidastaa talouden kasvua. Koronapandemiarajoitusten loppuminen ja pandemian aikana kerrytetyt säästöt kuluttajatasolla kuitenkin vauhdittavat kotitalouksien kulutusta. Huonoista näkymistä huolimatta talouden kasvu Suomessa, ja yleensä euroalueella, jatkuu, mutta vain arvioitua hitaampana.
