Kukapa olisi uskonut uudenvuoden rakettien pauketta kuunnellessa, millainen vuosi teki tuloaan. Kuluvan vuoden aikana koronaepidemia on tunkeutunut tavalla tai toisella myös kaikkien suomalaisten tietoisuuteen ja arkipäivään. Toimivan yhteiskunnan ylle on laskeutunut suorastaan tieteiselokuvista tuttu, näkymätön uhka, jonka hallintaan ei ole olemassa vedenpitäviä aseita. Maaliskuinen Uudenmaan rajojen sulkeminen ylitti monen kohdalla mielikuvituksen rajat.
Hallitus ryhtyi koronatilanteen myötä toimiin, joiden tavoitteena oli yhteiskunnan perustoimintojen ylläpitäminen, terveydenhuoltojärjestelmän kapasiteetin riittävyyden takaaminen sekä talouskatastrofin ehkäisy. Yksi talouteen liittyvistä, kotitalouksia koskevista toimista oli 10 prosentin korkokaton asettaminen kulutusluotoille, joihin kuuluvat auto- ja mökkilainojen lisäksi pienet pikavipit. Lisäksi kulutusluotoille asetettiin suoramarkkinointikielto.
10 prosentin korkokatto ja kulutusluottojen suoramarkkinointikielto
Tiukentunut taloustilanne ja työsuhteissa tapahtuneet muutokset ovat kasvattaneet luotonhakutarvetta. Tästä syystä hallitus esitti keväällä 2020, että kuluttajaluotoille olisi asetettava suoramarkkinointikielto aina tämän vuoden loppuun saakka. Lisäksi kuluttajaluotoille kaavailtiin loppuvuodeksi 10 prosentin korkokattoa. Eduskunta hyväksyi esityksen, ja laki astui voimaan 1. heinäkuuta.
Korkokatto kannusti suomalaisia yhdistämään aiemmat kalliit pikavipit. Lainojen yhdistäminen yhdeksi nimittäin tarkoitti matalamman koron saamista monelle.
Se, millainen korkokatto odottaa 1.1.2021, riippuu vain ja ainoastaan luottopäätöksen päivämäärästä. 1. syyskuuta 2019 lähtien myönnettyjen luottojen kohdalla korkokatto on asetettu edellisen rajauksen mukaisesti 20 prosenttiin. Tätä aiemmin solmittujen sopimusten tapauksessa korko voi olla merkittävästi suurempi.
Korkokattoa laskettiin vuoden 2020 loppuun saakka nimenomaan kuluttajien suojelemiseksi. Käytännössä luoton tarve on kuitenkin monen kohdalla pitkäaikaisempi, jolloin koron nousu saattaa aiheuttaa ongelmia tulevaisuudessa.
Lisäksi moni lainaa kipeästi tarvitseva voi jäädä Suomen Asiakastiedon mukaan kokonaan ilman luottoa 10 prosentin korkokaton, joka ei ole lainaa myöntävien tahojen silmissä riittävän korkea riskejä ajatellen, vuoksi. Tästä koituu puolestaan maksuvaikeuksia, jotka voivat johtaa maksuhäiriömerkintöihin.
Kulutusluotot tuttuja suomalaisille
Suomalaiset eivät vierasta kulutusluottoja. Tämä käy ilmi Suomen Pankin tilastosta kesäkuulta 2019, jolloin kulutusluottojen määrä ylitti 16 miljardin euron rajan ensimmäistä kertaa historiassa. Jos lukuun lasketaan mukaan esimerkiksi digipankit, pomppaa summa 22 miljardiin euroon. Kulutusluottojen yleisyyden hahmottamista helpottaa tieto, että ne muodostavat 14 prosenttia suomalaiskotitalouksien veloista. Pikavipiksi kutsutun vakuudettoman kulutusluoton suuruus on yleensä 50–1 000 euroa.
Koronaepidemia on vaikuttanut paitsi jo entuudestaan taloudellisesti tiukoilla olevien myös aiemmin ongelmitta raha-asiansa hoitaneiden arkeen. Erityisen kovan iskun ovat kokeneet matkailu- ja ravintola-alalla työskentelevät, vaikka lomautukset ja yt-neuvottelut ovat arkipäiväistyneet viime kuukausien kriisin myötä myös muilla yhteiskunnan osa-alueilla.
Koronan aiheuttaman epävakauden vuoksi työehtosopimuksiin on tehty väliaikaisia, enimmäkseen vuoden loppuun jatkuvia muutoksia, joiden tarkoituksena on selvitä tukalasta tilanteesta mahdollisimman lievin vaurioin.
Mitä tapahtuu alkuvuodesta?
Pandemian kehitystä on vaikea ennustaa kuukausia eteenpäin. Se, kuinka nopeasti koronavirustilanne hiipuu ja elämä palaa enimmiltä osin tuttuihin uomiinsa, on mahdotonta sanoa. Historiallisella, globaalilla kriisillä on kauaskantoiset vaikutukset jo pelkkänä kollektiivisena kokemuksena.
Kulutusluotoista puhuttaessa varmaa on ainoastaan korkokaton palautuminen 20 prosenttiin syyskuusta 2019 lähtien myönnettyjen luottojen kohdalla. Lisäksi luontonsaannin vaikeuteen johtaneen 10 prosentin korkokaton myötä ilmenevät maksuhäiriöt näkyvät kokonaisuudessaan vasta vuodenvaihteessa.
Luottoa tarjoavia yhtiöitä on kuitenkin yhä lukuisia markkinoilla, vaikka osa on joutunut lopettamaan tai keskeyttämään luottojen myöntämisen.
Työttömyyteen mahdollisesti johtavat lomautukset syventävät jo entuudestaan talousvaikeuksissa rämpineiden ahdinkoa ja maksuhäiriö voi olla puskurirahaston puuttuessa väistämätön. Tällä hetkellä maksuhäiriömerkintöjä on Suomen Asiakastiedon mukaan noin 390 000 suomalaisella.
