Koronaviruspandemian seurauksena syntynyt talouskriisi on muuttanut merkittävästi henkilökohtaisten lainojen markkinoita. Yksityishenkilöiden viivästykset lyhennyserien maksuissa ja työsuhteisiin liittyvä epävakaus ovat omalta osaltaan johtaneet siihen, että pankit ovat tiukentaneet lainojen myöntökriteereitä entisestään.
Suomalaisten kotitalouksien lainoista 14 prosenttia kulutusluottoja
Suomalaiset ottavat lainoja ahkerasti. Tilastokeskuksen kesäkuussa julkaiseman tiedon perusteella velallisten asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista oli vuonna 2019 noin 53 prosenttia. Näistä 1,45 miljoonasta asuntokunnasta muuta velkaa oli 1,06 miljoonalla asuntokunnalla. Ylen mukaan 14 prosenttia suomalaisten kotitalouksien lainoista muodostui huhtikuussa 2020 nimenomaan kulutusluotoista.
Kulutusluotoilla rahoitetaan usein suurempia hankintoja tai projekteja, kuten auton tai veneen ostoa, häitä ja häämatkaa tai kodin tai kesäasunnon korjaustöitä. Koronan myötä kotimaassa viime aikoina poikkeuksellisen paljon viihtyneet suomalaiset panostivat kuluvana vuonna erityisesti kotiensa ja vapaa-ajanasuntojensa kunnostukseen.
Myös vakuudettomien kulutusluottojen suosio on ollut viime vuosina kovassa kasvussa. Tämä käy ilmi Suomen Pankin julkaisemasta tilastossa, jonka mukaan uusia vakuudettomia kulutusluottoja nostettiin syyskuussa 2019 peräti 274 miljoonaa euroa. Summa on 40 miljoonaa euroa enemmän kuin edeltävän vuoden syyskuussa.
Korkokatosta helpotusta pandemiasta koituneeseen talousahdinkoon
Eduskunta hyväksyi huhtikuun lopulla hallituksen esityksen, jonka pohjalta kulutusluotoille asetettiin 1.7. lähtien 10 prosentin korkokatto. Samalla kulutusluotoille säädettiin loppuvuodeksi suoramarkkinointikielto. Kuluttajasuojalain 7 luvun väliaikaisella, 31.12.2020 saakka voimassa olevalla muutoksella pyritään ehkäisemään poikkeustilan myötä syntyneitä velkaongelmia. Vuodenvaihteen jälkeen korko todennäköisesti nousee.
Huoli siitä, että lainaa hakevalla henkilöllä olisi vaikeuksia selvitä uuden lainan maksusta tai että jo olemassa olevaa lainaa maksettaisiin uudella luotolla, ei ole täysin tuulesta temmattu – taloudenhallinta on monella hukassa. Kaikilla kuluttajilla ei ole tietoa lainaan liittyvistä kuluista, kuten mistä muodostuu todellinen vuosikorko. Kilpailu- ja kuluttajaviraston tutkimuspäällikön Anu Raijaksen mukaan yhteydenotto talous- ja velkaneuvontaan on paikallaan, mikäli pankki evää kulutusluottohakemuksen tai luottoa maksetaan luotolla.
Vaikka maksuhäiriön vaikutus esimerkiksi puhelinliittymän hankintaan liittyen on yleisesti tiedossa, on monelle tullut yllätyksenä jo viime vuonna Helsingin Sanomissa esiin nostettu huoli siitä, että maksuhäiriömerkintä voi olla este myös valtion takaamalle opintolainalle. Asia koskettaa suorasti tai epäsuorasti monia, sillä noin 380 000 suomalaisella on maksuhäiriömerkintä.
Kiristyneet luotonantokriteerit
Kulutusluottohakemuksia rustaillaan viikossa kymmeniä tuhansia. Hälyttävää on, että valtaosa hakijoista on Asiakastieto Groupin (12.6.2020 alkaen Enento Group) tekemän selvityksen perusteella jo entuudestaan korviaan myöten veloissa.Luottoa hakevalla on yleensä ainakin kolme aiempaa kulutusluottoa, joiden yhteenlaskettu, jäljellä oleva velkasumma yltää yli 20 000 euroon. Pieni- ja keskituloisten kohdalla uuden luoton myöntäminen on ylivelkaantumiseen liittyen liian riskialtista.
Koronatilanteen seurauksena pankit ovat tiukentaneet lainoihin liittyviä vaatimuksia tai tarkentaneet riskiarvioperusteita. Huomiota kiinnitetään nyt etenkin luotonhakijan toimialan riskialttiuteen, palkanmaksajatahon vakauteen, velkaantumisprosenttiin ja pankkisuhteen kestoon. Näiden lisäksi voimassa ovat jo ennen pandemian puhkeamista huomioidut seikat, kuten tulotason vakaus, mahdolliset muut lainat, varallisuus, asumismuoto ja kyseessä olevan lainan vakuudet.
Ei myöskään ole mahdollista saada lainaa 24 h vuorokaudessa tilille, sillä se onnistuu vain virka-aikoina.
Kulutusluottojen tiukentuneet myöntökriteerit liittyvät pandemian myötä vaikeutuneen taloustilanteen ennustuksiin, lainanottajien heikentyneeseen maksukykyyn ja pankkien pienempään riskinkantokykyyn.
