Mistä on suomalainen pukeutuminen tehty?

Perinteisiin suomalaisiin, hyvinvointia ja kauneutta edistäviin keinoihin lukeutuvat muun muassa sauna, avanto ja metsistä poimittavien, runsaasti antioksidantteja sisältävien marjojen nauttiminen. Vaatteita ja jalkineita hankitaan puolestaan kätevästi ruokaostosten yhteydessä hypermarketeista. Mutta millaisista aineksista keskivertosuomalaisen pukeutumisideologia rakentuu?

Ei huonoa säätä, ainoastaan vääränlaisia vaatteita

Maatamme morkataan toisinaan kansainvälisissä medioissa niin ruoan kuin pukeutumisen osalta. Ulkomailla matkaavat suomalaiset saattavat puolestaan kertoa tunnistavansa muut suomalaiset vaatetuksen ja ulkonäön perusteella jo ennen kuuloetäisyydelle pääsyä. 

Karujen ja vaihtelevien sääolosuhteiden takia käytännöllisyys on yksi suomalaisen pukeutumisen peruspilareista. Vaatteen tulee täyttää tarkoituksensa ja tuntua päällä mukavalta – onhan niin, ettei sanonnankaan mukaan ole huonoa säätä, vain ainoastaan vääränlaisia vaatteita. 

Vaatetuksen mukavuus ja materiaalien joustavuus on korostunut entisestään korona-aikana, kun leijonanosa toimistotyötä tekevistä suomalaisista on istunut kotona pyjamassa tai verkkareissa viikosta toiseen. 

Käytännöllisyys ennen kaikkea  –  heti pienestä pitäen

Käytännöllisyyteen kasvetaan heti äitiysavustuspakkauksen pahvilaatikosta lähtien. Päiväkotilapset ulkoilevat maassamme myös sateella, eikä leikkikentälle mennä eteläeurooppalaiseen tapaan epäkäytännöllisissä juhlatamineissa vaan säänmukaisissa, teknisissä varusteissa. Suomeen muualta muuttanut voikin olla aluksi lastensa pukeutumisen suhteen sormi suussa – monissa maissa esimerkiksi muutaman sadepisaran putoaminen merkitsee välitöntä sisälle kiiruhtamista. 

Kuravaatteet, fleece-kerrastot ja merinovillaiset väliasut kuuluvat Suomeen syntyneen elämään pikkulapsivaiheesta lähtien, joten pukeutumiseen liittyviin kysymyksiin syntyy lähes vääjäämättä käytännönläheinen näkökulma. Lapset kasvavat nopeasti, ja useamman toppahaalarin ja talvikenkien hankintahinta voi varsinkin suuremman lapsikatraan kohdalla paisua sellaisiin lukemiin, että kulutusluoton nostaminen saattaa tuntua tarpeelliselta. 

Edeltäneen sesongin vaatteita saa onneksi hankittua alennusmyynneistä jopa pilkkahintaan, ja erilaisten sosiaalisessa mediassa olevien kierrätysryhmien ansiosta vaatteita on tarjolla kasapäin myös käytettyinä. 

Esimerkiksi eri asuinalueiden verkkokirpputoreilta voi bongata vain vähän aikaa käytössä olleita tai toisinaan jopa täysin käyttämättömiä lastenvaatteita ja -jalkineita muutamalla eurolla. Kierrättämisen kannattavuudesta puhuttaessa ei tule myöskään sivuuttaa ekologista aspektia.

Saman katon alta mikroaaltouuni, juhlamekko ja banaanit

Innokkaina netin käyttäjinä tunnetut suomalaiset ostavat usein vaatteita netistä, mutta toisaalta markettireissulla voi tarttua mukaan tyylikkäitä löytöjä. Suuret päivittäistavarakaupat satsaavat nykyisin entistä enemmän vaate-, jalkine- ja asustevalikoimaan, ja yhteistyötä tehdään myös tunnettujen suunnittelijoiden tai julkisuudesta tuttujen henkilöiden kanssa. 

Vielä pari vuosikymmentä sitten vaatteita ostettiin hypermarketeista hieman nolostellen, mutta nykyisin asenneympäristö on toinen. Tämä näkyy paitsi valikoiman laajentumisena myös entistä laadukkaampien materiaalien muodossa.

Kaupan liiton keväällä 2019 julkaiseman selvityksen mukaan joka neljäs suomalainen oli hankkinut vaatteita Prismasta vuoden 2018 aikana. Suosittuja ostopaikkoja olivat myös K-Citymarket, Hennes & Mauritz sekä Tokmanni.

Tavoitteena aiempaa eettisemmät valinnat

Vastuullista yritystoimintaa edistävän Finnwatchin mukaan marketeissa ja ketjuliikkeissä myynnissä olevien vaatteiden tuotanto-olosuhteissa on rutkasti parantamisen varaa niin ihmisoikeuksien kuin ympäristövaikutusten saralla, vaikka jonkinnäköistä kohennusta on viime vuosina tapahtunut.

Edistyneeksi tietoyhteiskunnaksi luokiteltavissa olevassa Suomessa on paljon tiedostavia, ostamiensa vaatteiden alkuperää pohtivia kuluttajia, mutta taloudellisista realiteeteista johtuen tuotteen hinta painaa keskivertoasiakkaan vaakakupissa eettisyyttä enemmän.