Loppuvatko pandemian jälkeiset kulutusjuhlat lyhyeen?

Loppuvatko pandemian jälkeiset kulutusjuhlat lyhyeen?

Suomalaisten käyttäytyminen säästämisen ja kuluttamisen suhteen on elänyt vahvasti viime aikoina maailmaa mullistaneiden tapahtumien mukana. Ajat ovat olleet todella poikkeukselliset käytännössä toimialasta riippumatta niin kuluttajan kuin tuottajan tai tarjoajankin näkökulmasta. Mutta onko ostokäyttäytymisessä jälleen käynnissä selkeä murros?

Korona-pandemian keskellä vuonna 2020 suomalaisten säästämisaste kävi korkeimmillaan miesmuistiin. Säästämisaste oli huippulukemissaan kymmenen, kun se on nyt jo laskenut alle kolmeen. Ennen pandemiaa säästämisaste oli pakkasen puolella eli ihmiset kuluttivat yli omien varojensa. Rajoitusten kevennysten myötä vuoden 2021 alkoivat varsinaiset kulutusjuhlat ja viime aikoina suomalaiset ovat päässeet nauttimaan taas jopa ulkomaanmatkailusta. Myös isompia hankintoja on tehty ja erilaisille lainoille on ollut käyttöä.

Kulutus korona-aikana

Korona-pandemian ollessa pahimmillaan ihmiset säästivät paljon ja kuluttivat vähän lähinnä kahdesta syystä.

  1. Ensiksi, ennen kaikkea alkuvaiheessa pandemia aiheutti suurta epävarmuutta ja jopa pelkoa.

    Kukaan ei hetkeen tiennyt miltä tulevaisuus näyttää ja moni pelkäsi työnsä puolesta. Tällainen tilanne vähentää kulutusta automaattisesti. Moni on pantannut suurempia hankintoja ja päätöksiä elämässään pandemian aikana. Myös erilaisten rahastojen ja osakkeiden arvon aleneminen pandemian alkuvaiheessa johti säästämisen lisääntymiseen ja näin ollen kulutuksen pienenemiseen.

  2. Toiseksi, pandemiaan liittyneet rajoitukset yksinkertaisesti estivät ihmisiä kuluttamasta vanhaan malliin.

    Vaikka rahoille löydettiin uusia käyttökohteita verkossa, olivat ravintoloiden sulkeminen ja matkailun pysähtyminen kuitenkin automaattista säästöä yksityishenkilöille. EU:n ja valtion tasolta määrätyt rajoitukset ovat tietenkin nykyaikana täysin poikkeuksellisia toimia, joilla oli paljon seurauksia, jotka eivät liittyneet itse pandemian leviämiseen.

Pandemian jälkeinen aika

Korona-ajan voidaan katsoa aiheuttaneen niin sanottua patoutunutta kysyntää. Rajoitusten purkamisen jälkeen ihmiset aloittivat varsinaiset kulutusjuhlat. Vaikka rahaa ei olisi säästöön jäänytkään, siirtyivät ihmiset tekemään hankintoja myös velaksi. Tämän vuoden alkupuolella luottolaitokset myönsivät kotitalouksille vakuudettomia kulutusluottoja jopa kymmenen prosenttia enemmän kuin vuonna 2021 samaan aikaan. Velkakanta on siis kasvussa etenkin vakuudettomien luottojen osalta.

Rajoitusten purkamisen jalkeen ihmiset aloittivat kulutusjuhlat_matchbanker

On vaikea sanoa, kuinka kauan kulutusjuhlat olisivat jatkuneet, jos korona-ajan jälkeen maailmantalous olisi jatkanut palautumistaan normaaliin tapaan. Venäjän pitkittynyt hyökkäys Ukrainaan on kuitenkin osaltaan luonut epävakautta globaaliin taloustilanteeseen. Ihmisten käyttäytymisessä onkin kevään ja kesän 2022 aikana ollut havaittavissa selkeä käänne. Miksi?

Patoutunut kysyntä tarkoittaa sitä, että ihmiset eivät syystä tai toisesta tee hankintoja, vaikka varallisuutta ja tahtoa niihin olisikin. Koronapandemian alkuaikoina ihmiset olivat varovaisia ja säästäväisiä, koska kukaan ei osannut ennustaa tulevaisuuden tarpeita. Patoutuneen kysynnän purkautuminen vauhdittaa kaupankäyntiä kaikilla aloilla.

Monista erilaisista syistä tilanne Ukrainassa on kiristänyt tunnelmaa kansainvälisessä politiikassa. Venäjälle asetetut rajoitteet ja muutokset kansainvälisessä kaupassa ovat omalta osaltaan ajaneet ylös mm. polttoaineiden, sähkön ja ruoan hintaa. Tämä vaikutus taas tuntuu rankalla tavalla suoraan kuluttajan rahapussissa. YLE:n ruokakoneesta voi tarkistaa, kuinka yksittäisten tuoteryhmien hinnat ovat kehittyneet. Viisi eniten kallistunutta tuoteryhmää olivat toukokuussa:

TuoteryhmäHinnannousu
Tuore kala49 %
Kahvi46 %
Kananmunat32 %
Savustettu tai suolattu kala24 %
Muut ruokaöljyt23 %

Poikkeukselliset ajat jatkuvat toistaiseksi

Korona-pandemia on ollut koettelemus, jollaista yhteiskuntamme ei ole tarvinnut ennen kohdata. Sen pitkittäisvaikutuksia talouteen ei osata vieläkään tarkalleen sanoa. Kun yhtälöön lisätään nykyinen sotatilanne Euroopassa, ollaan toden totta sellaisessa taloudellisen epävakauden putkessa, jota kukaan ei olisi osannut ennustaa.

Suomalaisten tilanne on kuitenkin verrattaen hyvä ja vakaa. Inflaatio ja hintojen nousu syövät toki ihmisten budjettia, mutta toistaiseksi tilanne on siedettävä. Ihmisillä on yleensä mahdollisuus ottaa tarpeellisia suurempia hankintoja varten myös lainarahaa. Markkinoilla on vakaa uskomus siihen, että hintojen kehityksen suunta tulee muuttumaan. Tässä vaiheessa on kuitenkin vielä liian aikaista sanoa milloin.

Andreas Linde
kirjoittanut
Laina-asiantuntija Andreas Linde on työskennellyt finanssialalla vuodesta 2014 alkaen. Matchbankerilla hän kirjoittaa lainoista, jälleenrahoituksesta, vuosikorosta, koroista ja kaikesta rahoitukseen liittyvästä.
Matchbanker > Uutiset > Loppuvatko pandemian jälkeiset kulutusjuhlat lyhyeen?