Asuntosijoittajat ottavat nyt varovaisia askelia

Asuntosijoittajat ottavat nyt varovaisia askelia_matchbanker

Asuntosijoittajien määrä on Suomessa kasvanut tasaiseen tahtiin viimeiset vuodet. Maassamme on jo pitkästi yli 400 000 asuntosijoittajaa. Asuntosijoittaminen on nähty vakaana sijoitusmuotona, josta yhä useampi on ollut kiinnostunut. Juuri nyt vuokramarkkinoilla ei kuitenkaan käy enää kuhina viime vuosien tapaan ja lainojen korot saavat monet pienemmät sijoittavat pohdiskelemaan riskin kannattavuutta.
Jokaisen sijoittamista harkitsevan ihmisen on syytä hallita omien varojen budjetointi hyvin ja rehellisesti. Aika ei ole helpoin ensimmäisen sijoitusasunnon hankkimiseen, joten on syytä olla todella tarkkana ja selvittää se, riittävätkö omat varat elintason ylläpitämiseen.

Sijoitusasuntolainoja nostetaan nyt selvästi vuoden takaista vähemmän. Huhtikuussa 2021 sijoitustarkoitukseen nostettiin asuntolainaa yhteensä 174 miljoonaa euroa. Huhtikuussa 2022 vastaava luku oli vain 128 miljoonaa euroa. Määrä on siis pienentynyt yli neljänneksellä.

Yleinen hintojen nousu vuonna 2022, inflaatio ja korkotason nousu tulee ottaa huomioon esimerkiksi lainan ottamista suunnitellessa niin yksityiseen kuin sijoitustarkoitukseenkin

Miksi korttitalo huojuu?

Asuntomarkkinoiden epävarmuutta aiheuttavat tällä hetkellä kaksi seikkaa. Näiden taustalla ovat kuitenkin vahvasti globaalin pandemian ja Euroopassa puhjenneen sodan aiheuttamat epävarmuudet ja yleinen hintojen nousu. Hintojen nousu laittaa lompakon nyörejä tiukemmalle ja aikaa ei nähdä sopivana suurille muutoksille ja hankinnoille.

Yleinen epävarmuus heijastuu asuntomarkkinoihin kahdella tavalla.

  1. Ensinnäkin, vuokra-asunnot vaihtavat tällä hetkellä omistajaa huomattavasti viime vuosia huonommin.

    Asuntojen omistajat ja asunnonvälittäjät joutuvat todella kilpailemaan vuokralaisista. Kilpailu vuokranantajien kesken aiheuttaa tietenkin vuokratason painumisen alemmas ja tämä taas näkyy suoraan asunnon omistajan tai asuntosijoittajan tilipussissa.

  2. Toinen seikka, joka aiheuttaa epävarmuutta asuntomarkkinoilla, on korkotason nousu.

    Jos asuntosijoittaja on aloittanut sijoitustoiminnan suurella velkavivulla eikä ole varautunut tämänhetkiseen korkojen ja kustannusten nousuun, voi vaikeuksia olla edessä.

Korkojen nousu on ollut tänä vuonna jopa historiallisen nopeaa. Asuntolainoja säätelevä Euribor-korko on noussut alle neljässä kuukaudessa jo yli 1 prosentin. Huhtikuussa korkotaso oli vielä alle nollan.

Ei ole syytä huoleen, vaan varovaisuuteen

Tärkeintä asunnonostajan tai asuntosijoittajan kannalta on nyt olla järkevä ja varovainen. Asiantuntijat eivät halua puhua kuplasta eikä yleinen konsensus ole se, että markkinat voisivat kovin äkillisesti romahtaa. Suomen Pankki ei ole raportoinut velkavaikeuksia juurikaan normaalia enempää. Minkäänlaiseen paniikkiin ei siis ole syytä.

Jos harkinnassa on ollut sijoitusasunnon hankkiminen, kannattaa juuri nyt kysyä itseltään nämä kysymykset:

  1. Onko päätös tarpeellista tehdä juuri tänä vuonna?
  2. Onko yleinen hintojen nousu jo nyt syönyt budjettia, joka sijoittamiseen on käytettävissä?
  3. Tiedänkö kuluni, jos korkojen nousu jatkuu ennustettuun suuntaan?
  4. Miten varani riittävät, jos asunto jää vuokraamatta joksikin aikaa?

Stressitesti antaa melko luotettavan kuvan sijoittajan vakaudesta

Maksuvaralaskelma tai toiselta nimeltään stressitesti on hyvä tapa selvittää, onko sijoittamiseen olemassa tarvittavat rahalliset edellytykset. Stressitestissä korkotaso asetetaan tarkoituksella nykyistä huomattavasti korkeammalle, koska tulevia muutoksia koroissa pitkällä vaikkapa 25 vuoden maksuajalla ei kukaan voi ennustaa. Kun korkotasoksi valitaan esimerkiksi 6 %, voidaan laskelmaan luottaa hyvin.

tietoinen korkotasosta ja nousevista kuluista_matchbanker

Stressitestiä ei kuitenkaan pitää totuutena, sillä se ei huomioi sijoittajan muita mahdollisia velkoja. Sijoittajan on siis oltava itselleen varoja kartoitettaessa todella rehellinen. Hyvä nyrkkisääntö on myös olla perillä oman lainan yksityiskohdista. Esimerkiksi korontarkistuspäivä ja ennuste kuluista sen jälkeen olisi hyvä olla tiedossa.

Mikä on stressitesti? Stressitestillä llainan myöntäjänä toimiva rahoituslaitos suorittaa asiakkaalleen maksuvaralaskelman. Testin tarkoituksena on selvittää, onko asiakas kykenevä maksamaan lainan takaisin myös, jos lainan korko nousee.

Katse tulevaisuuteen

Kuinka siis navigoida tässä muuttuneessa toimintaympäristössä? Tärkeintä on olla tietoinen korkotasosta ja nousevista kuluista ja näin ollen tiedostaa myös se, että asuntosijoittamiseen liittyy tällä hetkellä suurempia riskejä viime vuosiin verrattuna. Paniikkinappulaa Suomessa ei ole painettu, mutta uusien asuntosijoittajien määrän odotetaan kääntyvän laskuun ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin.

Andreas Linde
kirjoittanut
Laina-asiantuntija Andreas Linde on työskennellyt finanssialalla vuodesta 2014 alkaen. Matchbankerilla hän kirjoittaa lainoista, jälleenrahoituksesta, vuosikorosta, koroista ja kaikesta rahoitukseen liittyvästä.
Matchbanker > Uutiset > Asuntosijoittajat ottavat nyt varovaisia askelia