Asuntosijoittajien määrä on Suomessa kasvanut tasaiseen tahtiin viimeiset vuodet. Maassamme on jo pitkästi yli 400 000 asuntosijoittajaa. Asuntosijoittaminen on nähty vakaana sijoitusmuotona, josta yhä useampi on ollut kiinnostunut. Juuri nyt vuokramarkkinoilla ei kuitenkaan käy enää kuhina viime vuosien tapaan ja lainojen korot saavat monet pienemmät sijoittavat pohdiskelemaan riskin kannattavuutta.
Jokaisen sijoittamista harkitsevan ihmisen on syytä hallita omien varojen budjetointi hyvin ja rehellisesti. Aika ei ole helpoin ensimmäisen sijoitusasunnon hankkimiseen, joten on syytä olla todella tarkkana ja selvittää se, riittävätkö omat varat elintason ylläpitämiseen.
Yleinen hintojen nousu vuonna 2022, inflaatio ja korkotason nousu tulee ottaa huomioon esimerkiksi lainan ottamista suunnitellessa niin yksityiseen kuin sijoitustarkoitukseenkin
Miksi korttitalo huojuu?
Asuntomarkkinoiden epävarmuutta aiheuttavat tällä hetkellä kaksi seikkaa. Näiden taustalla ovat kuitenkin vahvasti globaalin pandemian ja Euroopassa puhjenneen sodan aiheuttamat epävarmuudet ja yleinen hintojen nousu. Hintojen nousu laittaa lompakon nyörejä tiukemmalle ja aikaa ei nähdä sopivana suurille muutoksille ja hankinnoille.
Yleinen epävarmuus heijastuu asuntomarkkinoihin kahdella tavalla.
- Ensinnäkin, vuokra-asunnot vaihtavat tällä hetkellä omistajaa huomattavasti viime vuosia huonommin.
Asuntojen omistajat ja asunnonvälittäjät joutuvat todella kilpailemaan vuokralaisista. Kilpailu vuokranantajien kesken aiheuttaa tietenkin vuokratason painumisen alemmas ja tämä taas näkyy suoraan asunnon omistajan tai asuntosijoittajan tilipussissa.
- Toinen seikka, joka aiheuttaa epävarmuutta asuntomarkkinoilla, on korkotason nousu.
Jos asuntosijoittaja on aloittanut sijoitustoiminnan suurella velkavivulla eikä ole varautunut tämänhetkiseen korkojen ja kustannusten nousuun, voi vaikeuksia olla edessä.
Korkojen nousu on ollut tänä vuonna jopa historiallisen nopeaa. Asuntolainoja säätelevä Euribor-korko on noussut alle neljässä kuukaudessa jo yli 1 prosentin. Huhtikuussa korkotaso oli vielä alle nollan.
Ei ole syytä huoleen, vaan varovaisuuteen
Tärkeintä asunnonostajan tai asuntosijoittajan kannalta on nyt olla järkevä ja varovainen. Asiantuntijat eivät halua puhua kuplasta eikä yleinen konsensus ole se, että markkinat voisivat kovin äkillisesti romahtaa. Suomen Pankki ei ole raportoinut velkavaikeuksia juurikaan normaalia enempää. Minkäänlaiseen paniikkiin ei siis ole syytä.
Jos harkinnassa on ollut sijoitusasunnon hankkiminen, kannattaa juuri nyt kysyä itseltään nämä kysymykset:
- Onko päätös tarpeellista tehdä juuri tänä vuonna?
- Onko yleinen hintojen nousu jo nyt syönyt budjettia, joka sijoittamiseen on käytettävissä?
- Tiedänkö kuluni, jos korkojen nousu jatkuu ennustettuun suuntaan?
- Miten varani riittävät, jos asunto jää vuokraamatta joksikin aikaa?
Stressitesti antaa melko luotettavan kuvan sijoittajan vakaudesta
Maksuvaralaskelma tai toiselta nimeltään stressitesti on hyvä tapa selvittää, onko sijoittamiseen olemassa tarvittavat rahalliset edellytykset. Stressitestissä korkotaso asetetaan tarkoituksella nykyistä huomattavasti korkeammalle, koska tulevia muutoksia koroissa pitkällä vaikkapa 25 vuoden maksuajalla ei kukaan voi ennustaa. Kun korkotasoksi valitaan esimerkiksi 6 %, voidaan laskelmaan luottaa hyvin.
Stressitestiä ei kuitenkaan pitää totuutena, sillä se ei huomioi sijoittajan muita mahdollisia velkoja. Sijoittajan on siis oltava itselleen varoja kartoitettaessa todella rehellinen. Hyvä nyrkkisääntö on myös olla perillä oman lainan yksityiskohdista. Esimerkiksi korontarkistuspäivä ja ennuste kuluista sen jälkeen olisi hyvä olla tiedossa.
Katse tulevaisuuteen
Kuinka siis navigoida tässä muuttuneessa toimintaympäristössä? Tärkeintä on olla tietoinen korkotasosta ja nousevista kuluista ja näin ollen tiedostaa myös se, että asuntosijoittamiseen liittyy tällä hetkellä suurempia riskejä viime vuosiin verrattuna. Paniikkinappulaa Suomessa ei ole painettu, mutta uusien asuntosijoittajien määrän odotetaan kääntyvän laskuun ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin.