Heinäkuu 2024 (01/07-31/07) osoittautui merkittäväksi kuukaudeksi Suomen lainamarkkinoilla, kun yksityishenkilöiden lainamäärät vaihtelivat merkittävästi useiden demografisten tekijöiden mukaan. Tässä analyysissa tarkastellaan keskeisiä trendejä, jotka nousivat esiin Matchbankerin keräämästä datasta, ja arvioidaan niiden vaikutuksia eri kuluttajaryhmiin.
Sukupuolten väliset erot lainanotossa
Heinäkuussa 2024 miesten ja naisten välillä havaittiin merkittäviä eroja keskimääräisessä lainamäärässä per asiakas. Miesten keskimääräinen lainasumma oli 10 709 euroa, kun taas naisten vastaava summa jäi 9 685 euroon.
ero voi osaltaan johtua miesten suuremmasta halukkuudesta ottaa riskiä tai heidän korkeammasta keskimääräisestä tulotasostaan, mikä mahdollistaa suurempien lainojen ottamisen.
Tämä sukupuolten välinen ero lainamäärissä voi vaikuttaa taloudellisiin tasa-arvotavoitteisiin, ja se saattaa viitata siihen, että naisilla on miehiä vähemmän taloudellisia resursseja käytettävissään investointeihin tai muihin suurempia lainoja vaativiin tarkoituksiin.
Ikäryhmien vaikutus lainamääriin
Ikäryhmien välinen vertailu osoitti, että suurimmat lainat otettiin pääasiassa 50–59-vuotiaiden ikäryhmässä, jossa keskimääräinen lainasumma oli 12 740 euroa. Tämä ikäryhmä on usein taloudellisesti vakiintunut, ja heillä on todennäköisesti suuremmat tulot ja paremmat vakuudet lainan saamiseksi.
Nuoremmissa, 18–29-vuotiaissa lainanottajissa keskimääräinen lainasumma oli huomattavasti alhaisempi, vain 6 193 euroa. Tämä voi viitata siihen, että nuoret aikuiset ovat varovaisempia velkaantumisen suhteen tai heidän tulotasonsa ja vakuudet eivät riitä suurempiin lainoihin.
Ikäryhmien välinen ero lainamäärissä voi kertoa paljon Suomen taloudellisesta rakenteesta ja eri ikäryhmien taloudellisesta vakaudesta.
Alueelliset erot lainamäärissä
Heinäkuun data osoitti huomattavia alueellisia eroja lainamäärissä.
Korkeimmat keskimääräiset lainat per asiakas nähtiin Etelä-Karjalassa (12 326 euroa) ja Kainuussa (12 256 euroa), kun taas alhaisimmat keskiarvot löytyivät Pohjanmaalta (8 067 euroa) ja Kymenlaaksosta (7 811 euroa).
Näitä alueellisia eroja voidaan selittää erilaisilla taloudellisilla olosuhteilla, alueen keskituloilla ja kiinteistöjen arvoilla, jotka vaikuttavat lainanoton mahdollisuuksiin ja tarpeisiin.
Erityisesti alueet, joilla on korkeat keskitulot tai paljon kiinteistönomistajia, saattavat houkutella suurempia lainoja.
Lainojen tarkoitus ja lainamäärät
Lainan tarkoitus näytti olevan yksi merkittävimmistä tekijöistä, joka vaikutti lainasummaan heinäkuussa. Suurimmat keskimääräiset lainat otettiin lainojen yhdistämiseen, missä keskimääräinen summa oli 20 900 euroa. Tämä korostaa tarvetta hallita velkataakkaa ja yhdistää useita velkoja yhdeksi suuremmaksi lainaksi, joka mahdollisesti tarjoaa edullisemmat ehdot.
Muita merkittäviä lainojen tarkoituksia olivat liiketoiminnan rahoittaminen (16 830 euroa) ja investoinnit (8 950 euroa). Nämä lainat voivat heijastaa luottamusta talouteen ja halukkuutta investoida tulevaisuuteen, mikä on positiivinen merkki taloudellisen toimeliaisuuden näkökulmasta.
Päätelmä
Heinäkuu 2024 tarjosi mielenkiintoisia havaintoja Suomen lainamarkkinoista. Sukupuolten, ikäryhmien, alueiden, lainojen tarkoituksen ja tulojen välinen vaihtelu antaa arvokasta tietoa siitä, miten eri tekijät vaikuttavat lainamääriin. Matchbankerin analyysi korostaa, että lainamarkkinat ovat monimutkainen ja dynaaminen kokonaisuus, jossa yksittäiset tekijät, kuten tulot ja lainan tarkoitus, voivat merkittävästi vaikuttaa lopulliseen lainasummaan.
Korkeammat tulot ja vakaa taloudellinen asema mahdollistavat suurempien lainojen ottamisen, mikä puolestaan edistää taloudellista kasvua ja investointeja. Tämä luo positiivisen kierteen talouteen.
sanoo Matchbankerin toimitusjohtaja Andreas Linde.
Yhteenvetona voidaan todeta, että heinäkuu 2024 oli merkittävä ajanjakso, joka tarjosi arvokkaita oivalluksia lainamarkkinoiden toiminnasta Suomessa. On tärkeää seurata näitä trendejä jatkossakin, jotta voidaan ymmärtää, miten erilaiset tekijät vaikuttavat lainakäyttäytymiseen ja miten näitä voidaan hyödyntää paremmin lainamarkkinoiden kehittämisessä.