Vielä pari vuosikymmentä sitten negatiivinen korko oli pelkkä taloustieteilijöiden ajatusleikki. Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen se on kuitenkin jäänyt pysyväksi osaksi monen keskuspankin lainakäytäntöä.
Kuluttajalle negatiiviset korot tarkoittavat, että esimerkiksi asuntolainojen korot ovat erittäin matalia. Jopa nollakorkoisia asuntolainoja on ollut tarjolla esimerkiksi Tanskassa vuonna 2020.
Tiesitkö?
Negatiivisen koron syntypaikka on naapurimaamme Ruotsi. Vuoden 2009 heinäkuussa valtionpankki Riksbank alkoi veloittaa tavallisilta liikepankeilta negatiivista -0,25 % talletuskorkoa. Tällä pyrittiin rohkaisemaan pankkeja lainojen myöntämiseen lama-aikana, jolloin moni rahoituslaitos olisi halunnut pitää kaikesta varallisuudestaan kiinni.
Tässä artikkelissa kerromme
- Mitä koron negatiivisuus tarkoittaa
- Mitä negatiivinen korko kertoo taloudesta
- Miten negatiiviset korot voivat vaikuttaa tavalliseen kuluttajaan
Alhaisten korkojen taustaa
Talouden laskusuhdanteissa niin kuluttajat kuin suuretkin instituutiot pyrkivät pitämään rahaa säilössä sen kuluttamisen sijaan. Pitkään jatkuneena tästä voi seurata deflaatiota, mikä kiihdyttää talouden syöksykierrettä entisestään.
Keskuspankkien päätehtävänä on puolestaan varmistaa normaali, 2–5 % vuotuinen inflaatio. Deflaation ehkäisemiseksi keskuspankit ovat perinteisesti puskeneet korkoja nollan tietämille juurikin taloudellisten haasteiden aikoina.
Alhainen korko keskuspankkitasolla tekee myös kuluttajien lainoista edullisempia. Pankkien talletuskorkojen alentuminen on puolestaan rohkaissut ihmisiä käyttämään pankkien hallussa olevia rahavaroja. Lienee sanomattakin selvää, että tällä on ollut taloutta elvyttävä vaikutus.
Mistä negatiivinen korko johtuu?
Vuoden 2007–2009 finanssikriisin jälkimainingeissa nollakorkoa ei pidetty riittävän tehokkaana elvytysvälineenä, ja näin valtioiden pankit ottivat kokeiluun nollaakin alhaisemmat miinuskorot. Tällä ne pyrkivät pakottamaan kuluttajia palvelevat pankit käyttämään varojaan, eli antamaan asiakkailleen lainoja.
Pankit eivät kuitenkaan voineet nostaa marginaaleja miinuskoron hyödyntämiseksi. Niiden tarjoamien lainojen oli oltava koroiltaan edullisia, jotta talousromahduksesta säikähtäneet kuluttajat uskalsivat niitä ottaa. Edullistenkin lainojen myöntö oli silti liikepankeille kannattavampi vaihtoehto, kuin rahan säilöntä keskuspankissa, jossa varantoja söisi negatiivinen korko.
Negatiivinen korko nykypäivänä
Toipuminen vuonna 2009 Eurooppaan rantautuneesta lamasta on ollut hankalaa ja hidasta. Euroopan keskuspankki on pitänyt liikepankeilta perimäänsä talletuskorkoa negatiivisena vuodesta 2014 aina nykypäivään saakka.
Suomalaisten asuntolainojen suosituin viitekorko, 12 kuukauden euribor, on ollut punaisella jo vuodesta 2015 lähtien. Tämä on luonut aiempaa suotuisammat markkinat niille, jotka ovat suunnanneet asunto-ostoksille lainarahalla.
Negatiivinen korko ja halvat lainat
Keskuspankkien asettamat miinuskorot eivät ole asuntolainoja lukuun ottamatta näkyneet lainanottajien lompakoissa, sillä säästöä ovat syöneet liikepankkien omat marginaalikorotukset. Kun korotus on ollut ohjauskoron laskua suurempi, ei negatiivinen korko ole suoranaisesti johtanut halvempiin lainoihin – saati sitten siihen, että lainaa ottaville maksettaisiin lainanotosta.
Negatiivinen korko kuitenkin rohkaisee pankkeja myöntämään lainoja aikana, jolloin ne muutoin saattaisivat pitää kriteerit luoton saannille tähtitieteellisen korkealla. Aivan merkityksetön ilmiö kyseessä ei siis ole.
Uusien asuntolainojen keskikorot laskussa
| 2014 | 1,89 % |
| 2015 | 1,48 % |
| 2016 | 1,20 % |
| 2017 | 1,09 % |
| 2018 | 0,88 % |
| 2019 | 0,73 % |
| 2020 | 0,7 % |
Lähde: Suomen Pankki
Vaikutukset markkinoihin
Suomessa euriborin negatiivisuus on johtanut poikkeuksellisen edullisiin asuntolainoihin. Osaltaan tämä on vaikuttanut siihen, että etenkin pääkaupunkiseudulla asuntokauppa on käynyt kuluneen parin vuoden aikana entistäkin kuumempana.
Negatiivinen viitekorko rohkaisee pankkeja myöntämään aiempaa edullisempia lainoja, mikä puolestaan saa monen toteuttamaan omat asuntohaaveensa pikavauhtia. Varjopuolena ovat kasvaneet asumiskustannukset. Moni asuntosijoittaja pistää ostamansa kodin vuokralle lisätulojen toivossa, ja kun yhä useampi ottaa lainaa asuntojen ostoon, on myös yksittäisen asunnon (ja näin myös lainan) hinta suurempi.
Keskuspankkien asettamilla koroilla on vaikutus myös osakesijoittajiin. Alhaisen korkotason nähdään jättävän paljon tilaa taloudelliselle kasvulle ja elpymiselle, mikä nähdään osakemarkkinoilla positiivisena tekijänä.
Negatiivinen korko syö pankkitilin saldoa
Matalien viitekorkojen aikana pankit tyypillisesti laskevat asiakkaille antamiaan talletuskorkoja. Suomalaispankkien käyttötileille antamat korot ovat olleet jo pitkän aikaa lähes poikkeuksetta nollassa, eikä säästötileillekään ole näillä näkymin tulossa yli prosentin vuotuista korkoa.
Kun otetaan huomioon, että Suomessa vuotuinen inflaatio eli rahan arvon heikkeneminen on noin 2 prosenttia, ei pelkällä rahan säästöllä vaurastu. Säästäminen on iskostunut etenkin keskiluokan keskuudessa yleiseksi käytännöksi, mikä voi osaltaan johtaa tuloerojen kasvuun.
| Säästötilin tarjoaja | 12.8. – 13.9.2018 | 30.6. – 1.7.2021 |
| Aktia | 0,00–0,10 % | 0,00 % |
| Danske Bank | 0,20 % | 0,00 % |
| Handelsbanken | 0,00 % | 0,00 % |
| Nordax Bank | 0,40 % | 0,40 % |
| Nordea Helsinki | 0,05 % | 0,00 % |
| OP Helsinki | 0,00–0,15 % | 0,00 % |
| S-Pankki | 0,10–0,35 % | 0,01 % |
| TF Bank | 1,00 % | 0,50 % |
Lähde: Kauppalehti
Negatiivinen korko tulevaisuudessa
Miltä kuulostaa idea siitä, että maksaisitkin tallettamistasi rahoista käänteistä korkoa pankille? Euroopan keskuspankin toistuva viitekoron polkeminen on saanut monet asiantuntijat analysoimaan myös tällaista negatiivisen koron mahdollisuutta.
Pankit ovat jo saattaneet periä yritysasiakkailta negatiivista talletuskorkoa, mutta maksujen alarajaa on alettu viime aikoina alentamaan. Mikäli kehityskulku jatkuu, tulee negatiivinen korko kenties koettelemaan tulevaisuudessa myös monen rivikansalaisen pankkitiliä.
UKK – Negatiivinen korko
Negatiivinen korko tarkoittaa ilmiötä, jossa keskuspankkien tavallisille liikepankeille asettama korko laskee alle nollan. Tällöin liikepankit joutuvat maksamaan talletuksistaan keskuspankille negatiivista korkoa.
Negatiivinen korko on talouden elvytyskeino, eli se on seurausta yleisestä talouden laskusuhdanteesta.
Alle nollan tippuvilla koroilla pyritään rohkaisemaan pankkeja lainaamaan rahojaan kansalaisille sen sijaan, että nämä pitäisivät varojaan tallessa taloustilanteen ollessa heikko. Näin liikkeellä olevan rahan määrä voi kasvaa.
Euroopan keskuspankin ohjauskorko on ollut negatiivinen jo useiden vuosien ajan. Negatiivinen korko vaikuttaa sinuun epäsuorasti esimerkiksi asuntolainan tai osakesijoittamisen kautta. Suomessa pankkien yksityisasiakkailta ei vielä peritä suoraan negatiivista korkoa.
